Karate on monipuolinen urheilu-, kamppailu- ja taistelulaji. Sen
lisäksi se on hauska ja sosiaalinen liikuntaharrastus. Kovan fyysisen
tekniikka- ja kamppailuharjoittelun seurauksena karate kehittää
harjoittelijoita myös henkisesti.
Karate tukee vartalon tasapuolista kehitystä, sillä lajissa ovat
käytössä kaikki kehon osat. Karate on myös erinomainen tapa ylläpitää
hyvää yleiskuntoa. Aloittelijalle karate tarjoaakin tehokkaan
itsepuolustustaidon oppimisen lisäksi järkevää ja monipuolista
liikuntaa, jossa rasva palaa ja lihakset vahvistuvat. Aloittaminen ei
vaadi kovaa kuntopohjaa. Kunto kohenee mielenkiintoisen harrastuksen
myötä, kun mieli työskentelee lyöntien, potkujen, vapautumis- ja
hallintaotteiden parissa.
Syventyminen karateliikkeiden ja tekniikoiden oppimiseen johtaa,
paitsi fyysisen kunnon kohoamiseen, myös henkiseen kehitykseen. Parempi
itsetunto, parempi itseluottamus, esiintymis- ja ilmaisutaitojen
kehittyminen, paremmat sosiaaliset taidot, paineensietokyvyn paraneminen
yhdistettynä kohteliaisuuteen ja empaattisuuteen antavat sisältöä koko
elämään. Tällainen henkinen kehittyminen ei kuitenkaan tule itsestään,
vaan se syntyy pitkäaikaisen fyysisen kamppailuharjoittelun
sivutuotteena.
Karaten harjoitteleminen on terveellistä ja turvallista. Kaikki
liikkeet kontrolloidaan ja harjoituskaveria ei koskaan vahingoiteta.
Tämä opettaa itsehallintaa ja -hillintää. Kun keho ja mieli
työskentelevät yhdessä, niin jokaisen harjoituksen jälkeen hyvä olo
säteilee ympäri kehon. Kehotietoisuus ja tasapaino paranevat.
Karateharjoituksessa yhdistyvät ryhmä- ja yksilöliikunnan parhaat
puolet. Hyvähenkinen porukka ja rento tunnelma - niin salilla kuin sen
ulkopuolella - onkin yksi suurimmista syistä karaten harrastamiseen.
Karatessa muodostuvat sosiaaliset suhteet ovat myös tärkeä syy sille,
miksi karatesta muodostuu joillekin ihmisille harrastuksen sijaan
elämäntapa.
Karate kamppailulajina
Karate on itsepuolustus- ja kamppailumenetelmä. Honbussa
harjoitellaan karaten kumpaakin puolta: itsepuolustustaitoja käytännön
puolustautumistilanteisiin sekä sääntöjen puitteissa tapahtuvaa
kamppailukaratea.
Vaikka karatea ei alun perin kehitetty kilpaurheiluksi, jossa
otellaan toista karatekaa vastaan, on kamppailu-urheilu nykyään kiinteä
osa karatea. Honbun kamppailukaratessa harjoitellaan perinteisen
kilpakaraten pitkän etäisyyden tekniikoiden lisäksi tekniikoita, joista
on eri kamppailutilanteissa käytännön hyötyä, kuten voimakkaita
alapotkuja sekä koukkulyöntejä, polvia ja kyynärpäitä. Hyökkäykset,
torjunnat ja kaadot ovat tekniikoita, jotka ovat osoittaneet tehonsa eri
ottelumuodoilla käydyissä otteluissa. Ottelukaratea harjoitellaan
Honbussa eri säännöillä ja eri muodoissa, koska tavoitteena ei ole
kilpailu, vaan kehittyminen. Säännöt rajoittavat ja muokkaavat tiettyjä
kamppailumuotoja tiettyihin muotteihin. Siksi on hyvä välillä vaihtaa
ottelusääntöjä.
Vaikka karatessa harjoitellaan kamppailutekniikoita, niitä ei
tehdä ryppyotsaisesti. Parhaimmillaan karateharjoitus näyttää ja tuntuu
samalta kuin koiranpentujen temmellys niiden harjoitellessa omia
kamppailutaitojaan iloisen leikin varjolla. Saliottelu pidetään hauskana
ja turvallisena. Tämä edellyttää ottelijoilta hallittua tekniikkaa,
joten ottelu ei kuulu harjoitteluun ensimmäisen vuoden aikana.
Karate itsepuolustuksessa
Itsepuolustus on oleellinen osa karatea. Pitkäaikainen karaten
harjoittelu kehittää eräänlaisen kehonliikkeiden kuudennen aistin, jonka
avulla karateka pystyy nopeasti reagoimaan vastustajansa liikkeisiin ja
kääntämään ne omaksi edukseen. Tämän myötä karateliikkeet tulevat yhä
tehokkaammiksi itsepuolustuksessa. On kuitenkin muistettava, että
karateharjoittelun lopullisena päämääränä on, ettei taitoja tarvitse
käyttää ja mahdollisista tilanteista selvitään muilla avuilla. Kaikkein
paras itsepuolustuslaji on tietenkin "karata".
Karaten historialliset juuret ovat Kiinassa. Kiinalaiset
virkamiehet opettivat Okinawalla osaamiaan kamppailutaitoja, joita
paikalliset opettajat edelleen kehittivät ja opettivat eteenpäin omille
oppilailleen. Syntynyttä taistelutaitoa ryhdyttiin kutsumaan nimellä
"kiinalainen käsi". Myöhemmin modernin karaten Okinawalta Japaniin
vienyt Gichin Funakoshi muutti nimen tarkoittamaan tyhjää kättä.
Kehollisella tasolla tyhjä käsi tarkoitti aseettomuutta. Henkisellä
tasolla tarkoitettiin mielen tyhjyyttä eli kaikkeen valppaasti valmiina
olevaa ennakkoluulotonta mielentilaa.
Tyhjä mieli ei tarkoita sitä, ettei päässä kulkisi ajatuksia.
Päinvastoin - mielen tyhjyys tarkoittaa sitä, että ajatukset virtaavat
vapautuneesti, ennakkoluulottomasti, takertelematta. Valppaustilassa
vastustajan hyökkäystapaa ei pohdiskella järkevän suunnitelmallisesti,
vaan ollaan valmiita refleksinomaisesti reagoimaan mihinkä tahansa
hyökkäysmalliin. Luonnonmukainen, refleksinomainen itsepuolustustaito
edellyttää tietysti harjoitteiden lukemattomia toistoja, jotta nämä
muodostuisivat yhtä luonnollisiksi kuin polkupyörällä ajaminen. Sen
jälkeen riittää pelkkä valppaus ilman ennakkosuunnitelmia: mieli
tyhjänä.
Koryu Uchinadi
Karate jakautuu lukuisiin tyylisuuntiin, jotka painottavat eri
asioita. Honbussa harjoitellaan Koryu Uchinadia, joka korostaa
itsepuolustustekniikoita ja karaten okinawalaisia juuria. Koryu Uchinadi
tarkoittaa vapaasti käännettynä vanhaa okinawalaista kamppailutaitoa.
Okinawan kamppailulajit keskittyivät toimivaan itsepuolustukseen
apuvälineenään vanhat liikesarjat eli katat. Koryu Uchinadissa
tehokkaiksi havaitut tekniikat on systematisoitu toimivaksi
kokonaisuudeksi. Opetuksessa käytetään moderneja opetusmetodeja ja
nykypäivän valmennustietoutta. Tekniikoiden suoritustapaa pyritään
jatkuvasti parantamaan kriittisellä ajattelulla ja tieteellisellä
lähestymistavalla. Vanhoja perinteitä ja käyttäytymissääntöjä ei
kuitenkaan ole unohdettu.
Koryu Uchinadi on Patrick McCarthyn keräämä nykyaikainen tulkinta
vanhoista okinawalaisista ja kiinalaisista kamppailutaidoista sekä
kokoelma yleismaailmallisista periaatteita, joihin kaikki aseeton
kamppailu perustuu. Laajan tutkimustyön jälkeen McCarthy löysi paljon
yhtäläisyyksiä eri kamppailulajien välillä. Jos katsotaan pintaa
syvemmälle, kaikki aseeton kamppailu perustuu samoihin periaatteisiin,
koska lähtökohtana on ihminen. Riippumatta missä päin maailmaa ollaan,
ihmisvartalo on samankaltainen: kaksi kättä, kaksi jalkaa, yksi pää,
nivelet taipuvat tiettyyn suuntaan ja niin edelleen.
Koryu Uchinadin tekniikkaharjoittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena
on harrastajan toiminnallisen ja spontaanin reaktiokyvyn kehittäminen.
Toisin sanoen edistyneen harrastajan pitäisi pystyä reagoimaan
järkevästi ja tehokkaasti kaikissa mahdollisissa kamppailutilanteissa.
Vaikka Koryu Uchinadissa sparrailua ja painia käytetään usein
harjoitusmuotoina, pääpaino on kuitenkin itsepuolustuksessa, ei
ottelussa, jossa kaksi kamppailijaa ottaa mittaa toisistaan tiettyjen
sääntöjen puitteissa.