Karate harrastuksena

Sisältö

1. 1 Karate harrastuksena
2. 2 Karate kamppailulajina
3. 3 Karate itsepuolustuksessa
4. 4 Koryu Uchinadi

Karate tukee vartalon tasapuolista kehitystä, sillä lajissa ovat käytössä kaikki kehon osat. Karate on myös erinomainen tapa ylläpitää hyvää yleiskuntoa. Aloittelijalle karate tarjoaakin tehokkaan itsepuolustustaidon oppimisen lisäksi järkevää ja monipuolista liikuntaa, jossa rasva palaa ja lihakset vahvistuvat. Aloittaminen ei vaadi kovaa kuntopohjaa. Kunto kohenee mielenkiintoisen harrastuksen myötä, kun mieli työskentelee lyöntien, potkujen, vapautumis- ja hallintaotteiden parissa.

Syventyminen karateliikkeiden ja tekniikoiden oppimiseen johtaa, paitsi fyysisen kunnon kohoamiseen, myös henkiseen kehitykseen. Parempi itsetunto, parempi itseluottamus, esiintymis- ja ilmaisutaitojen kehittyminen, paremmat sosiaaliset taidot, paineensietokyvyn paraneminen yhdistettynä kohteliaisuuteen ja empaattisuuteen antavat sisältöä koko elämään. Tällainen henkinen kehittyminen ei kuitenkaan tule itsestään, vaan se syntyy pitkäaikaisen fyysisen kamppailuharjoittelun sivutuotteena.

Karaten harjoitteleminen on terveellistä ja turvallista. Kaikki liikkeet kontrolloidaan ja harjoituskaveria ei koskaan vahingoiteta. Tämä opettaa itsehallintaa ja -hillintää. Kun keho ja mieli työskentelevät yhdessä, niin jokaisen harjoituksen jälkeen hyvä olo säteilee ympäri kehon. Kehotietoisuus ja tasapaino paranevat. Karateharjoituksessa yhdistyvät ryhmä- ja yksilöliikunnan parhaat puolet. Hyvähenkinen porukka ja rento tunnelma - niin salilla kuin sen ulkopuolella - onkin yksi suurimmista syistä karaten harrastamiseen. Karatessa muodostuvat sosiaaliset suhteet ovat myös tärkeä syy sille, miksi karatesta muodostuu joillekin ihmisille harrastuksen sijaan elämäntapa.

Karate kamppailulajina

Karate on itsepuolustus- ja kamppailumenetelmä. Honbussa harjoitellaan karaten kumpaakin puolta: itsepuolustustaitoja käytännön puolustautumistilanteisiin sekä sääntöjen puitteissa tapahtuvaa kamppailukaratea.

Vaikka karatea ei alun perin kehitetty kilpaurheiluksi, jossa otellaan toista karatekaa vastaan, on kamppailu-urheilu nykyään kiinteä osa karatea. Honbun kamppailukaratessa harjoitellaan perinteisen kilpakaraten pitkän etäisyyden tekniikoiden lisäksi tekniikoita, joista on eri kamppailutilanteissa käytännön hyötyä, kuten voimakkaita alapotkuja sekä koukkulyöntejä, polvia ja kyynärpäitä. Hyökkäykset, torjunnat ja kaadot ovat tekniikoita, jotka ovat osoittaneet tehonsa eri ottelumuodoilla käydyissä otteluissa. Ottelukaratea harjoitellaan Honbussa eri säännöillä ja eri muodoissa, koska tavoitteena ei ole kilpailu, vaan kehittyminen. Säännöt rajoittavat ja muokkaavat tiettyjä kamppailumuotoja tiettyihin muotteihin. Siksi on hyvä välillä vaihtaa ottelusääntöjä.

Vaikka karatessa harjoitellaan kamppailutekniikoita, niitä ei tehdä ryppyotsaisesti. Parhaimmillaan karateharjoitus näyttää ja tuntuu samalta kuin koiranpentujen temmellys niiden harjoitellessa omia kamppailutaitojaan iloisen leikin varjolla. Saliottelu pidetään hauskana ja turvallisena. Tämä edellyttää ottelijoilta hallittua tekniikkaa, joten ottelu ei kuulu harjoitteluun ensimmäisen vuoden aikana.

Karate itsepuolustuksessa

Itsepuolustus on oleellinen osa karatea. Pitkäaikainen karaten harjoittelu kehittää eräänlaisen kehonliikkeiden kuudennen aistin, jonka avulla karateka pystyy nopeasti reagoimaan vastustajansa liikkeisiin ja kääntämään ne omaksi edukseen. Tämän myötä karateliikkeet tulevat yhä tehokkaammiksi itsepuolustuksessa. On kuitenkin muistettava, että karateharjoittelun lopullisena päämääränä on, ettei taitoja tarvitse käyttää ja mahdollisista tilanteista selvitään muilla avuilla. Kaikkein paras itsepuolustuslaji on tietenkin "karata".

Karaten historialliset juuret ovat Kiinassa. Kiinalaiset virkamiehet opettivat Okinawalla osaamiaan kamppailutaitoja, joita paikalliset opettajat edelleen kehittivät ja opettivat eteenpäin omille oppilailleen. Syntynyttä taistelutaitoa ryhdyttiin kutsumaan nimellä "kiinalainen käsi". Myöhemmin modernin karaten Okinawalta Japaniin vienyt Gichin Funakoshi muutti nimen tarkoittamaan tyhjää kättä. Kehollisella tasolla tyhjä käsi tarkoitti aseettomuutta. Henkisellä tasolla tarkoitettiin mielen tyhjyyttä eli kaikkeen valppaasti valmiina olevaa ennakkoluulotonta mielentilaa.

Tyhjä mieli ei tarkoita sitä, ettei päässä kulkisi ajatuksia. Päinvastoin - mielen tyhjyys tarkoittaa sitä, että ajatukset virtaavat vapautuneesti, ennakkoluulottomasti, takertelematta. Valppaustilassa vastustajan hyökkäystapaa ei pohdiskella järkevän suunnitelmallisesti, vaan ollaan valmiita refleksinomaisesti reagoimaan mihinkä tahansa hyökkäysmalliin. Luonnonmukainen, refleksinomainen itsepuolustustaito edellyttää tietysti harjoitteiden lukemattomia toistoja, jotta nämä muodostuisivat yhtä luonnollisiksi kuin polkupyörällä ajaminen. Sen jälkeen riittää pelkkä valppaus ilman ennakkosuunnitelmia: mieli tyhjänä.

Koryu Uchinadi

Karate jakautuu lukuisiin tyylisuuntiin, jotka painottavat eri asioita. Honbussa harjoitellaan Koryu Uchinadia, joka korostaa itsepuolustustekniikoita ja karaten okinawalaisia juuria. Koryu Uchinadi tarkoittaa vapaasti käännettynä vanhaa okinawalaista kamppailutaitoa. Okinawan kamppailulajit keskittyivät toimivaan itsepuolustukseen apuvälineenään vanhat liikesarjat eli katat. Koryu Uchinadissa tehokkaiksi havaitut tekniikat on systematisoitu toimivaksi kokonaisuudeksi. Opetuksessa käytetään moderneja opetusmetodeja ja nykypäivän valmennustietoutta. Tekniikoiden suoritustapaa pyritään jatkuvasti parantamaan kriittisellä ajattelulla ja tieteellisellä lähestymistavalla. Vanhoja perinteitä ja käyttäytymissääntöjä ei kuitenkaan ole unohdettu.

Koryu Uchinadi on Patrick McCarthyn keräämä nykyaikainen tulkinta vanhoista okinawalaisista ja kiinalaisista kamppailutaidoista sekä kokoelma yleismaailmallisista periaatteita, joihin kaikki aseeton kamppailu perustuu. Laajan tutkimustyön jälkeen McCarthy löysi paljon yhtäläisyyksiä eri kamppailulajien välillä. Jos katsotaan pintaa syvemmälle, kaikki aseeton kamppailu perustuu samoihin periaatteisiin, koska lähtökohtana on ihminen. Riippumatta missä päin maailmaa ollaan, ihmisvartalo on samankaltainen: kaksi kättä, kaksi jalkaa, yksi pää, nivelet taipuvat tiettyyn suuntaan ja niin edelleen.

Koryu Uchinadin tekniikkaharjoittelun yhtenä tärkeänä tavoitteena on harrastajan toiminnallisen ja spontaanin reaktiokyvyn kehittäminen. Toisin sanoen edistyneen harrastajan pitäisi pystyä reagoimaan järkevästi ja tehokkaasti kaikissa mahdollisissa kamppailutilanteissa. Vaikka Koryu Uchinadissa sparrailua ja painia käytetään usein harjoitusmuotoina, pääpaino on kuitenkin itsepuolustuksessa, ei ottelussa, jossa kaksi kamppailijaa ottaa mittaa toisistaan tiettyjen sääntöjen puitteissa.